Kuinka LINUX toimii

Kuinka LINUX toimii

Linux on käyttöjärjestelmä

Monen samanaikaisen käyttäjän (multiuser, multitasking) ympäristö (palvelin)

Linux on laitteistoriippumaton. Tietokoneet, kännykät, paikanninlaitteet, prosessinohjauslogiikat jne.

Linux osaa hyödyntää moniprosessoriympäristön

Teknologia

Linux on kehitysympäristö. Web, C, C++, PHP, Perl, Java, Jrun, ym..

Linuxissa on paljon välineitä, jotka tukevat järjestelmien rakentamista ja ohjelmistokehitystä

Linux on avoin ja yhtenäinen perusta ohjelmistotuotteille. Ohjelmistot ovat siirrettävissä yleensä myös binäärisenä. Parhaan käytettävyyden saa kun kääntää ohjelmat omassa laitteessa.

Linux kilpailee voitokkaasti pienten serverien sarjassa kaupallisten järjestelmien kanssa. Gurut ovat rakentaneet 1024 prosessorin supermyllynkin.

Ideologia

Avoimuus. Linux perustuu vapaasti kopioitavaan lähdekoodiin ja samalla periaatteella tehdään myös sovelluksia. GNU ja GPL lisenssit ovat tätä ideologiaa.

Linuxissa kehiteltyjä ratkaisuja kopioidaan muihin järjestelmiin.

Linuxia voidaan kuvata sipulimaisena rakenteena, missä raudan (varsinainen tietokone) ympärille rakentuu kerroksia. Ensimmäinen kerros on ydin (kernel), sen päällä kirjastot ja uloimpana käyttäjän käyttöympäristö. Käyttäjää kohtaa kaksi asiaa: Tiedostot ja prosessit. Kernel huolehtii kummastakin. Kun kayttäjä antaa kehotteessa esimerkiksi komennon date, kernel tulkitsee tiedoston nimeltä date ja huomaa sen olevan komento (suoritettava tiedosto), se suorittaa date-tiedoston sisällä olevat toimenpiteet ja näytölle ilmaantuu päivämäärä.

Tiedosto on tiedon säilytyspaikka ja ne ovat hierarkisessa tiedostojärjestelmässä.

Prosessi on käynnissä oleva ohjelma (muistissa). Prosessi syntyy kun ohjelma käynnistetään ja kuolee kun ohjelman suoritus loppuu. Samasta ohjelmasta voi olla käynnissä monta prosessia samanaikaisesti.

Linux komento muodostuu komento-osasta ja mahdollisista tarkentimista ja kohteesta. Esimerkki: # ls -l /home Komento-osa ls (listaa) tarkennin l (long, pitkä) ja kohde /home (paikka mihin komento kohdistetaan)

Käyttäjä on nimellä (tunnuksella) varustettu käyttöjärjestelmän tuntema olio. Käyttäjä voi omistaa tiedostoja ja prosesseja ja tällä on tietyt oikeudet käsitellä omia ja muiden omistamia tiedostoja ja prosesseja. Linuxissa ollaan aina jonkun käyttäjätunnuksen alaisuudessa (pääsääntö).

Komentotulkki on käyttäjän komentoja suorittava ohjelma. Yleensä komentotulkki käynnistyy ensimmäisenä käyttäjän kirjautuessa järjestelmään loginin jälkeen. Graafisessa käyttöliittymässä (KDE, GNOME) käyttäjällä voi olla työpöydällään useita ikkunoita ja niissä useita komnetotulkkeja.

Graafinen käyttöliittymä, työpöytä, on X-Window System Tavallaan oma käyttöjärjestelmä. Tämä ikkunointijärjestelmä on kaikkien ”ikkunoiden” äiti.

Linux filosofiaa:

Yksinkertaiset ja yleiskäyttöiset komennot

Jokainen komento suorittaa vain yhden tehtävän

Komentoja voidaan yhdistää

Modulaariset komennot ja ohjelmat

Kokonaisuus jaetaan pienempiin moduleihin

Pienten modulien hallinta helpompaa kuin isojen

Määritellään tarkat rajapinnat modulien välille

Muutokset moduulin sisällä eivät vaikuta muihin moduuleihin jos rajapinta säilyy samana